Ruokoa hyötykäyttöön

Ruokoa pidetään monesti hankalana jätteenä: sen maatuminen kestää vuosia, polttaminen kesällä kuluvaaran takia on vaikeaa ja nurmikolla ollessa ruoko tappaa nopeasti nurmen kasvun.

Olisi ympäristöteko poistaa ruokoa vesistöistä. Kuitenkin tämä jätteen status on suurena esteenä laajamittakaavaiselle ruovikon poistolle. Poistettavalle ruokoainekselle ei ole imua, koska niittotuotteelle ei ole jatkokäyttöä. Ja jos tämä ruokoaines kerättäisiin pellolle ilman ajatusta hyötykäytöstä niin ruovikon nostamisen kustannukset pitäisi jonkun maksaa. Tämän kustannuksen maksamiseen ei ole nykyisin halukkuutta edes pienten mökkirantojen kohdalla, saati sitten suurempien ruovikkoalueiden kohdalla.

Ollaan "muna-kana"-ongelmassa: Tarvitaan järkevää loppukäyttöä, jotta ruokoa kannattaa kerätä talteen. Kuitenkin tarvittaisiin jo tutkimuskäyttöä varten ruokoa, jotta sille löytyisi järkevää loppukäyttöä.

Jotta tämä ongelma saadaan purettua, Rantaparturit perusti vuonna 2015 Ruoko-aseman:

1) Ruokoa-asema on paikka, josta sekä kuluttajat että yritykset saavat hakea ruokoa tietyin ehdoin ilmaiseksi.
2) Ruoko käsitellään valmiiksi loppukäyttöä ajatellen muutamaan eri koostumukseen (pitkä, isoa silppua, pientä silppua).
3) Kuluttajille ruokoa annetaan hyötykäyttöön (kateaines, huussikuorike, käsityöt, jne).
4) Yrityksille ruokoa annetaan hyötykäytön tutkimusta varten. Ruokoa annetaan ennalta sovittu määrä ja sovitussa koostumuksessa. Yritysten kohdalla ilmaisen ruokoaineksin luovuttamisen ehtona on, että aiottu tutkimuskohde kerrotaan Rantapartureille karkealla tasolla luottamuksellisesti (mahdollinen salassapitosopimus).
..ruoko-asemasta voit lukea lisää täältä.

Ruovikon poisto tulee lisääntymään merkittävästi, kun ruokoaineksen tarve (imu) ohjaa ruovikon poistoja. Osallistu talkoisiin, jossa ruovikolle luodaan loppukäyttöä!!

Joissakin itämeren maissa ruokomateriaalilla on jo teollista käyttöä. Suomessa ruo'olle ei ole vielä varsinaista hyötykäyttöä, vaikka näitä käyttökohteita onkin viime vuosina haettu yhä aktiivisemmin. Yleisimmät on kartoitettu ruo'on polttoa energiaksi ja levitystä peltolannoitteeksi.

Ohessa muutamia ELYn selvityksiä näistä:

a) Ruoko polton kohteena (www.ymparisto.fi/fi-FI/Ruoko/Hyotykaytto_energiana/Poltto)
"ELYn Velho hankkeen testeistä todettiin, että järviruoko sopii poltettavaksi energiaksi samaan tapaan kuin muut korsimateriaalit. Polttoon soveltuu parhaiten kevättalvella korjattava ruoko, jolloin kasvuston kosteuspitoisuus on alimmillaan (18-20 %) ja polttolaitteistoa syövyttäviä aineita eniten sisältävät lehdet ovat varisseet."

b) Ruoko pellon lisäravinteena (www.ymparisto.fi/ruokopelto)
"Ruokopelto on kolmivuotinen hanke ja osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa (Raki-ohjelma). Hanke toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Baltic Sea Action Groupin JÄRKI-hankkeen kanssa."

Ruokopelto-hankkeessa on tarkoitus testata järviruo’on hyötykäyttöä peltojen viherlannoitteena (heinä-elokuun niitto) ja maanparannusaineena, sillä peltolevityksen on todettu olevan yksi kustannustehokkaimmista ruovikkoalueiden hoito- ja käyttöketjuista leikkuusta kertyvälle biomassalle.